kaikkihan tietää, et jotkut vaan o erilaisia magneetteja.
on olemassa idiootti-, insinööri-, retku-, nörtti-, ongelma- ja muumi-magneetteja.. ihan vaan muutamia mainitakseni, jos magneetti-käsite on hieman hakusessa.

henkilökohtaisesti olen ajoittain aika vahvasti reppana-magneetti. ja se ei ole mitenkään mieltä ylentävää.

olen antanut itseni ymmärtää, että olen jotenkin turvallisen oloinen, helposti lähestyttävä.
wtf?
ei ole todellakaan tavatonta, et tyttö hymyilee ihan tuntemattomille, puolitutuille, työkavereille tai saattaa jopa pyytää baaritiskillä tönimistä anteeksi. tämmöinen käytös ilmeisesti laukaisee reppanoissa ja vähän ujommissa miehissä jonkun ihmeen rohkeuden puuskan ja ne uskaltautuu kommunikoimaan.
why?
ja kun tää ei oikein lämpene. ei todellakaan mitkään baarin wanna-be-casanovat saa polvia notkahtelemaan. niinku yhtään. ja kun on ehkä liian kiltti, eikä oikein osaa olla ilkeä, niin tän kohteliasta vinkkiä ei vaan tajuta. oo nyt siinä sitten.
run forrest, run!

ja siitä seuraa ahdistusta, pakoilua ja tuskaisia hetkiä.
tämä vaan vahvistaa uskoani siitä, että en puhu xy-kromosomisten kanssa ihan samaa kieltä.

onneksi tämä magnetismi on vaan kausiluonteista.