tää olis ampunut.
isosti.
ja se aldrenaliinipurkaus (ja potku) mikä tuli "tämänhetkentehokkaimmastakäsiaseesta" oli niin ihmeellinen.
aluksi taas pelotti niin maan peijoonisti, mut lopuksi oli jo ihan oikeasti hyvä olo.

en mie kyl semmoista itselleni halua ja toivon, et noihin ei tarvitse radan ulkopuolella törmätä.
mut siis isosti.

kerroin miehellekin.
johtuikohan aseesta vai mistä, mut tälle vastattiin heti.

ai niin.. ostin ihanalle pojalle kirjan, joka on täynnä ISOJA autoja. pääsen sit huomenna lukemaan sitä nuoriherra A:lle.

puskutraktori.
pumppuauto.
paloauto.
aura-auto.
kuorma-auto.

eli niinku olis ammuttu isosti ja autotkin olis isoja.
äijyyttä.