olis opettanut ja paljon.
nyt ei sit opettais tänä vuonna olleskaan.
tammikuulle selvis tänään jonkun verran jopa päivällä tapahtuvaa opetusta, joten ihan kattoon syleskelyksi ei olo mene.
tosin jos löytyis oikeita töitä, joista maksetaan palkka oikeina päivinä oikeaan aikaan, niin ei tarviis arpoa milloin laskutetuista tunneista saa rahaa..
mut jos tuota murehtis sit vasta loppuvuonna.
ei vielä.

normitöissä isoa ärsytystä ilmassa. turhan työn tekeminen kypsii ja perse edellä puuhun kiipeäminen ihmetyttää. mut niin kuulema pitää tehdä.
tympeää.

nenäliinojen tarve ei ole yhtään vähentynyt ja olo on mikä on.
herkkäilyä tekis ihan pirusti mieli, mut kurjaa olis vaan niistää ja pärskiä koko ajan jos toinen olis täällä. eli olis kiva ylläri joskus parantuakin.
edes fyysisesti.
kiitos.