mie alan taas levitä seinille.
yöllä ei oikein pysty nukkumaan ja jos semmoinen ihme tapahtuu, et nukahtaa, niin unet on jotain ihan muuta kuin rauhallisia.
viimeyönä olin erittäin väkivaltaisessa unessa uhri ja joku yö takaperin mies olikin naimisissa, mutta oli unohtanut kertoa miulle asiasta. juu ja eräänä yönä paloin elävältä kodin tuhoutuessa.

näiden varsin rentouttavien unien jälkeen ei liene ole yllätys, et nukun mieluiten päivisin. 12-15 työtuntia viikossa on niin inhoina pätkinä, et lähes jokapäivä on skarpattava.
eikä jaksais yhtään.
ei vaan ole hyvä olla.

yllättäen tämä paska olo on päässyt valloilleen kun raha-asiat kusee ja miestä ei ole näkynyt.
on siitä toki kuulunut, mut mie tarviisin vierihoitoa ja hempeyttä.
enkä vittu mitään väkivalta ja kuolema unia.

oikeita töitä aka säännöllisiä tuloja, hempeilyä ja rauhallisia yöunia.
niistä olisi tytön hyvä mieli tehty.
mut sitä hyvää mieltähän ei ole taas toviin näkynytkään.