viikko vielä ja jo vähän jänskättää.
ei niinkään työtehtävät vaan kaikki se muu.
tosin palkka olis oikeasti isoiso ylläri.

aivojen turruttaminen on ollut viimeisen viikon teemana.
en ole oikein uskaltanut ajatella tai olla mitenkää tavallisesti.
ikävä ja erityisesti epävarmuus iskee välillä isosti.

lauantai oli huippu.
kookos on ihana ja maailma parantui vaihteeksi saunassa.
tosin punaviini oli myös varsin hyvää, eikä siiderissäkään ollut valittamista.
reippaita tyttöjä.

eilinen meni hyvin pitkälti vaakatasossa. kultainen neiti sm3tana käytti kovalevyä lainassa ja sen jälkeen ilta meni vihon viimeisten gilmoren kanssa.
ja sit vähän itkettiin kun oli vähän herkkää.
ehkä paras sarja ikinä.
moisten tunnekuohujen jälkeen ei sitten nukuttanut, niinpä jatkoin vaakatasossa olemista ja katselin 4 ensimmäistä greyn anatomian 3. kauden jaksoa.
jänniä juttuja.
ei ole kyllä tämäkään yhtään paska sarja.

kyllä, olen nollannut päätäni ja yrittänyt olla ajattelematta.
tänään tulee isompi pikkuveli N.
ei olla aikoihin nähty ja siskolla on ikävä.