tosi upeaa.
ulkona tuulee ja on harmaata.
en aina jaksa.
enkä ymmärrä.
kahden työpäivän jälkeen, viime kesäinen rannevamma alkaa oikeasti taas oikutella.
en tiedä vieläkään, mitä serkulle lakkiaislahjaksi tai toiselle valmistujaislahjaksi.
niin ja on ihan järjetön ikävä.

mut ihan periaatteesta en aikonut vinkua.
muuten kuin täällä.
täällähän mie en oikeasti mitään muuta teekään.

vingun.

tyttö, vitun säälittävä yksilö.