mie luulin, et edes minä en voi onnistua näin.
oikeasti.
mut ei, minä todellakin eksyin eilisellä maaseutumatkallani lähiöön.

olin oikealla pysäkillä oikeaan aikaan.
tiesin missä kohdassa painella summeria ja pysäkille oli järjestetty ihan vastaanottokomitea.
mitä tekee tyttö?
katsoo puhelimessa puhuessaan et "kappas bussi tulee", nousee kyytiin ja maksaa lipun.
mut jos olis katsonut vähän tarkemmin bussin numeroa..
siitä pysäkiltä nimittäin kulkikin siihen aikaan 2 bussia samaan suuntaan ja juuri se mihin mie nousin, meni ihan eri reittejä eri paikkaan.

vastaanottokomitea nauroi vedet silmissä kun tuli pelastamaan minua.
miestäkin hieman huvitti kun kuuli suoriutumisestani.

enkä sitten tullut bussilla kotiin. miun suuntavaistoon ei pahemmin luotettu, joten sain autokyydin. kotiovelle.

jotenkin luulen, että tästä vielä kuullaan.