hotmama pelastaa.
meinasi taas mennä usko omaan jaksamiseen, mut asiaa auttaa niin paljon toinen, joka tietää minkälaista ankeuttajan kanssa jatkuva oleminen on.
meillä ei vahingossakaan kerrota hyviä uutisia.
ei kannata, niihin ei pahemmin saa vastakaikua.
muiden huonot uutiset on se energiavara.
ja aika lyhyessä ajassa on päästy siihen pisteeseen, että monasti tekee mieli huutaa suoraa huutoa heti kun pääsee kantomatkan ulkopuolelle.
virkistävää, eikö?

hukutan itseni kahviin.

***
eilen illalla sohvalla:
ylläri: "meinasin just lipsauttaa, et soitetaanko gummikselle, jos pelattais catania?".
viiru: "voihan sille toki soittaa, mutta ei se taida tulla sieltä helsingistä pelaamaan. :D "

joo, oli varsin luonnollista että viiru istui siinä sohvalla. hetkeks jopa unohtui, että neidot asustaa nykyään ihan liian etelässä.