on taas jotain "ahin poisto"-energiaa ilmassa.
tänään käytin lounastaukoni tehokkaasti. poljin kotiin, laitoin perunoita kiehumaan eilen tehdyn kastikkeen kaveriksi ja siinä sivussa siivosin laatikollisen mansikoita ja pakastin ne. ensi talveksi on siis mansikkarahkan ja mansikkakiisselin saanti turvattu.
töiden jälkeen olenkin täysin joutava kahvittelemaan rouva H:n kanssa. vähän muuta ajateltavaa kuin oma pää, iso halipula ja pussailutustuska.

eilinen saleilu paljasti persuuksista uusia lihakkeita ja tänään olen tiennyt riekkuneeni salilla ihan kiitettävästi. kädet on kyllä ihme kyllä ainakin toistaiseksi ollut ihan kunnossa vaikka vedinkin ne eilen ihan tärinöille. ja siis mie kerrankin jäähyttelin (juoksumatolla reippailin) lopuksi ja venyttelin (saunassa) kunnolla.
mut sillei kiva, että ei ole vielä yhtään tökkinyt lähteä salille. pikemminkin on vituttanut, jos ei ole joutanut tai järki on käskenyt lepuuttamaan. vaihtelua?



on ne pojat ollut jotenkin niin..
nuoria.
ja karvattomia.

note to self:
kultanaamio on lisättävä ipodiin.
tomusta ja tuhkasta puuttuu hyllystä.