mie inhoan neuloja eli siis piikkejä.
mut ihan vapaaehtoisesti suuntasin silti luovuttamaan verta.
kaikesta tärinästä, hikoilusta ja jännityksestä huolimatta könysin siihen ihanaan tuoliin.
sit paljastui, et miulla on vähän hankala suoni. ja toisessa kädessä oli vähän ihottumaa, eli vain toinen käsi kelpasi.
kaiken tämän jälkeen neula meni vähän huti siitä hankalasta suonesta ja koska samaan käteen ei voi piikittää uudelleen, en voinut luovuttaa.

mut siis yritin!
ja mie toivon, et seuraavalla kerralla en ole yhtä jänskättäjä.

ja kivakiva!
viikonloppu.
köllin, möllin, murhaan ja sporttaan.