pumpulipää kuuntelee uutta levyä!
sopivan hattaraa ja ilmavaa, pitkän räyhä-kauden jälkeen.

emilíana torrinin me and armini.

ja muistan aina välillä niistää.

olen muuten hieman koukuttunut naamakirjan scrableen.
jopa niin koukuttunut, että pelailen illat pitkät telkkua katsellessa tuntemattomien ihmisten kanssa sanapeliä.
tämä voi ehkä kertoa jotain siitä, onko miiulla elämää.

ja sitten vielä yksi juttu..
nyt on nimittäin niin, että on aika juhlaa, kun voi iloita lumisateesta!
talvi on ihana (heti aurinkoisen kesän jälkeen hyvä kakkonen) ja siis lumi!
edelliset kolme talvea minua on vituttanut jokainen lumihiutale, joka taivaalta on tippunut.
lumi on nimittäin tarkoittanut, et tyttöä ei ennätetä pussata ja helliä.
mut ei enää!
ha!

eli lunta.
JEI!!!