olis työperäistä vitutusta.
tai pikemminkin huonoa organisointia ja setien omia pikku suunnitelmia.
vituttaa turhaan tehty työ.
ja se siitä.

eilinen pyöräily-äksidentti jomottaa ympäri kroppaa. kuvittelin osaavani lentää ja huomasin, että en ainakaan osaa laskeutua sulavasti. mustelmia ja asfaltti-ihottumaa. ei onneksi aivoja asfaltilla tai murtuneita luita.

jotain käsitöitäkin olen tässä syksyllä saanut tehtyä ja päivittelin muutamia kuvia tänne.
kaikkea pientä no vielä isosti vaiheessa, joten kassellaan koska kuvia tulee näkyviin.
jos koskaan.
ihanaa kun olis tehdä, mutta kun tuntuu, että taidot on vaan niinniin rajalliset.

hirveä kahvi-ello pinnassa ja arvon, että menenkö vai enkö jumppaan.
salille nyt ainakin.