yksi ilta jäljellä.
juttuhan on niin, et kunhan tämä ilta on paossa, niin miulla on tämän vuoden iltaopetukset pidetty. seuraavan kerran ens vuonna.
niin huimaa ja upeaa.

työ nro4 on pientä viilausta vaille valmis ja työ nro5:llä on inhottava deadline tällä viikolla, joten sekin on puserrettava kasaan pian.
sit se olis siinä.
olis tyttö vähän kuin lomalla, olis vaan normityöt.
ootan sitä niin kovasti, ei enää oikein jaksa.
ja sen huomaa, kroppa käskee hidastamaan.
ja alitajunta laukkaa.

meillä nähtiin nimittäin tais viimeyönä himmeitä unia.
tein suuria työjuttuja ja väsättiin jostain käsittämättömästä syystä hirveällä kiireellä opetusmateriaalia windowsin vistaan ja mietittiin kuinka paljon vanhoja (?) materiaaleja pitää päivittää, miltä osin niitä voidaan hyödyntää jatkossa ja miten aihetta tulisi lähestyä, jotta oppiminen olisi mielkästä ja tehokasta..
ei kannata kysyä miks. niin tehtiin.
tämän suuren windows-unen pääosissa seikkaili itseni lisäksi krapulekeijuseni ja herra karhu.
ja edelleenkään: ei kannata kysyä.

en todellakaan tiedä mistä moinen uni ja miks ihmeessä se jatkui ja jatkui vaikka heräsin sen aikana lähes 10 kertaa (neiti vähän niistää).
windows vainoaa minua jo unissanikin?

tosielämässä miulle olis kommunikoitu ja kaikkea.
giancarloon olis löytynyt uusia tiivistinrenkuloita (ostin kerralla kaks, niin ei tuu ens kerralla kriisiä, varauduin).

ja neiti sm3tana lähetti linkin siihen lauantaina näkemääni kauhu-kasari-videoon.
onnea vaan liperi, kaikkea sieltäkin on tullut.