takaisin töissä.
oisin voinut kyllä oikeasti jäädä kotiin.
köllimään. halailemaan uusimpia perheenjäseniä: puolalaista lissu lehmää ja san diegolaista koalaa, joka ei ole vielä kertonut nimeään.
ihailemaan uusia kenkiä (5 paria) ja laukkuja (4kpl).
potemaan inhoja algerioita, jotka hyökkäävät salakavalasti kotiin palaavan tytön elimistöön. saa taas vedellä pieniä sinisiä nappeja ihan urakalla.
ja täällä jatkuu vanha vakoilu-meininki.
*sigh*

ai ja sit niitä pyydettyjä matkakuvia on ihmeellisessä epäjärjestyksessä (kui helekutissa mie saan laitettua nuo haluamaani järjestykseen??!?) photobucketissa. linkki matkakuviin löytyy myös sivun oikeasta reunasta. sieltä puuttuu vielä osa san franciscon kuvista ja kaikki chicagon ja varsovan kuvat. eiköhän ne parissa päivässä sinne ilmaannu. :)

mistä tuntee tosi ystävän?
no siitä, että se menee evakkoon toisten kavereiden luo, että tyttö saa pussailla ja olla ällö-siirappinen vapaapäivää viettävän miehen kanssa.
j-d on kulta.
no menisin miekin karkuun.. oli jo eilen NII-IN siirappia ja typerää virnettä miulla kun kommunikoin miehen kanssa tekstiviestein. miulle virnuiltiin sohvan toiselta reunalta. mutkumieenootottunuttämmöiseen!
tämmöseenihanpähkinöinäoloon.
ku ei siis ees vituta juuri mikään.
hämärää.

taidan jatkaa no doubtin kuuntelua ja kohta kaadan kiduksiini sammiollisen kahvia m&m chocojen kera.
hella goodia päivää itse kullekin säädylleen.